Salaiset sukat ovat viimein valmiit ja pääsivät todistamaan, että meidänkin leveysasteilla alkaa seinänvierustat pikkuhiljaa sulaa:



Lanka: Trekking XXL, 78 g
Puikot: 2½
Malli: täältä

Muuten ihan mallin mukaan tehty, mutta vähän muutin kuvioiden kohdistusta, joka oli mielestäni S ja L koossa hyvä, mutta M koossa - ei ihan niin hyvä. Tosi kiva malli, tykkäsin kovasti, toivottavasti vastaanottajakin tykkää.

Valitettavasti mulla ei ollut sopivan kokoista jalkaparia kuvausmalliksi, jotta kuvio olisi päässyt todella oikeuksiinsa.

Älkää yrittäkö, nämä on mun!



SNY muisti paketilla, josta löytyi yllä nähdyn lisäksi kerroslaskurit ja silmukkamerkkejä.

Kolmas päivä menossa 'kommentoin kaikille' harjoitusta. Viikonloppuna en ole koneen äärressä, joten nyt lienee hyvä aika tehdä pieni yhteenveto havainnoistani.

- Aivan täysin en pystynyt haasteeseeni vastaamaan, mutta melko hyvin kuitenkin. Ihan muutamassa blogissa kävi niin, ettei mulla kerta kaikkiaan ollut mitään sanottavaa, enkä halunnut jättää pelkkää hei kävin täällä -tyyppistä viestiä blogiin, jota jo joskus aiemmin olen kommentoinut.

- Blogien kommentoiminen hidastaa melko lailla listan läpikahlaamista. Toisaalta sain kyllä suurinpiirtein suosikkilistalla päivittyneet läpikäytyä enkä mielestäni käyttänyt koneella juuri sen enempää aikaa kuin normaalistikaan. Eli lähinnä se on henkinen rasitus, ei voi vain aivan aivottomana surffailla (mikä sekin on toki joskus aika kivaa).

- Kirjoittamistani kommenteista tein huomioita siitä, miksi luen käsityöblogeja. Tärkeimmäksi motivaatioksi nousi inspiraation ja uusien näkökulmien hakeminen. Ainuttakaan pitsihuivia en ole edelleenkään neulonut, mutta vakavasti harkitsen jo neulottua/ virkattua laukkua. Monesti tosin riittää kun saa kehitellä ideoitaan toisten tekemisten pohjalta, ja hyvä niin, sillä millään en ehdi kaikkia toteuttaa, sen verta vilkas mielikuvitus mulla on.

- Millaisista blogeista sitten pidän eniten? Varmasti eniten nautin kauniista kuvista. Toinen kiinnostava seurattava on suunnittelu/ toteutus prosessin kuvaus (Yksi hieno esimerkki on Tikrun fair isle bias, vaikkakin tästä raportoitiin jo ennnen tätä tarkkailujaksoa). Ja toki koko homman punaisena lankana toinen toistaan mahtavammat taidonnäytteet. Ja lisämausteena joukossa on muutama todella taitava kirjoittaja ja ajattelemisen aihetta antavia helmiä.

- Mitä sitten jäi/ jätin sanomatta? Pari kertaa kävi ehkä niin, että esitelty työ aiheutti ensireaktiona kulmien kurtistelua. Joko lanka, tekniikka, kokonaisuus tai joku muu juttu ei miellyttänyt. En kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi sanoa sitä ääneen. Miksi pahoittaisin jonkun tuntemattoman ihmisen mielen? Tai miksi sanoisin, että olipa tylsä kirjoitus? Tuskin välittäisin sellaista itsekään kuulla. Eiköhän suurimmalla osalla kuitenkin ole blogin pitämiseen jokin muu motiivi, kuin minun miellyttämiseni. ;-)

Ja lopuksi vielä toinen kuva neulojan tyttärestä:



Tuo joka tuossa kädessä viuhuu on 3½ mm bambupyörö. :)

Asetin juuri itselleni henkilökohtaisen haasteen: seuraavan kolmen päivän aikana kommentoin joikaiseen vierailemaani blogiin.

Olen yleensä äärimmäisen laiska kommentoimaan mitään. On muka aina niin kiire (hyvä, että ehtii edes lukemaan...). Lisäksi mulla on paha tapa aristella kommentointia, pitäis muka olla jotain erityisen fiksua sanottavaa ja vielä muotoilla se jotenkin kauniisti ja ... sitten se vaan jää.

Tarkoitus on siis jatkaa tätä kolmen päivän ajan ja toivottavasti senkin jälkeen tulee kommentoitua vähän ahkerammin. Saas nähdä, palataan aiheeseen kuukauden kuluttua ja katsotaan miten kävi.

Loppukevennykseksi neulojan tytär:

Edellisessä postauksessa valitin, että puikoille pitää saada jotain isompaa. No, näinhän kävi. Villapaita on noin puolivälissä, valmiina yksi hiha ja vartalo-osa pyörönä on menossa kainalon korkeudella. Mutta sitten... puikoille hyppäsivät - sukat! (Teko)syynä salainen sukankutoja ja insipiraationa tämä.

Ja sit seuraa sarjassamme noloja tunnustuksia konkarineulojan elämästä. Katsokaas tätä:

Ja tätä:

Etsi eroavaisuudet...? Kuka tollo pystyy neulomaan toistakymmentä senttiä huomaamatta tuollaista virhettä!?

Loppu hyvin, kaikki hyvin, sain siirrettyä kaavennukset oikeaan paikkaan purkamatta koko helmaa. Sopiva setti työkalujakin sattui löytymään neulojan puuhapussista. Huomaatteko muuten missä tämä surullinen tapaus on ikuistettu? 

Viimeinkin siis valmiit

Lanka: Trekking (pohja) 100g ja Lanet (kuviovärit) nöttösiä
Puikot: 2,5 mm
Malli: Nancy Bushin Folk Socks kirjasta Estonian socks:ia mukaellen. Eri lanka, hieman eri värit ja eri järjestyksessä, varsi vähän pidempi, silmukoita nilkassa ja jalkaterässä on vähemmän (ja siltikin muutama liikaa, nekin sentit olis voinut käyttää pituuteen...), erilainen kantapää

Kivat näistä tuli, vaikka välillä vähän epäilyttikin. Onneksi sinnittelin sukat valmiiksi. Toiset keskeneräiset sukat on edeleen puikoilla eikä yhtään nappaa. En yksinkertaisesti keksi, miksi mun pitäis ne tehdä valmiiksi... saattaapa mennä sukka nro 1 purkuun. (Tai sit ei.)

Seuraavaksi on pakko saada puikoille joku isompi työ. (Hyvästi vaan lankahamstereiden pudotuspeli, tähän ei mun varastoni taida taipua.) Kun vaan osais päättää, mihin ryhtyis. Kovin talvista neuletta ei ehkä kannata tässä vaiheessa enää aloittaa, muttei ajatus oikein kesäisempäänkään tahdo taipua, kun talvi on kauneimmillaan.

Hyvä uutinen on, että lanka riitti kuin riittikin sukkiin kun lyhensin ensimmäisen sukan jalkaterää pari senttiä. Jäljelle jäi 'reilusti' eli 131 cm lankaa. Toinen hyvä uutinen on, että sukat sopivat vielä lyhentämisen jälkeenkin jalkaan. Huono uutinen on se, että hamsterigrammoihin nämä eivät päätyneet, sillä langanpäät on päättelemättä. Yksinkertaisesti totesin arvostavani yöunta enemmän kuin lankahamsterikisaa ja painuin niukkumaan. Varsinkin kun noita grammoja on muutenkin tässä kuussa tullut todella, suorastaan poikkeuksellisen vähän. Kuvaa tulossa kunhan ovat oikeasti valmiit.

Ensisijainen tavoite lankahamstereissa täyttyi eli en ostanut kuukauteen itselle lankaa. Toissijainen tavoitteeni tuhota jotain vuosikertalankoja jäi edelleen täyttymättä. Tätä epämääräistä jämälankakasaa tuijottelin koko kuukauden 'sillä silmällä', mutta kun ei puhuttele, niin ei puhuttele.

Jotain huivin/ shaalin tapaista jo aloittelinkin, mutta roskiin meni nekin grammat. Tietty noi vois aina kutoa vaikka kaulahuiveiksi, mutta mä luulen, ettei ainkaan meidän taloudessa kukaan suuremmin kaipaa ton värisiä kaulahuiveja. Ja nää kyseiset langat on muuten oleilleet kaapissani jotain 15 v. Haluaiskohan ne jo pikkuhiljaa uuteen kotiin?